Tarvitsemme luontoyhteyttä elääksemme terveempinä, onnellisempina, tuottavina ja kokeaksemme elävämme merkityksellistä elämää. Luontoyhteyden positiivisista vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa, ja jo lyhyellä hetkellä luonnossa on vaikutusta terveyteemme ja hyvinvointiimme.
Biofilia kaupunkisuunnittelussa tarkoittaa sitä, että tehdään toimenpiteitä luontoyhteyden varmistamiseksi, jolloin luontoon on sekä näköyhteys että fyysinen yhteys. Käytännössä tehdään helpoksi pääsy puistoihin tai veden ääreen, istutetaan puita asuinalueille ja lisätään viherreittejä. Viheralueet ja puusto myös viilentävät kaupunkia ja sitovat hiilidioksidia.
Asuntojen ja pihojen valoisuus, väljyys ja vehreys sekä lähiluonto kohentavat elämänlaatua. Kaupunkisuunnittelun tiiviys voi aiheuttaa lämpötilojen nousua. Korkeat rakennukset ja liian tiivis rakentaminen tekevät kaupungeista kesäisin entistä kuumempia. Se myös kiihdyttää ilmastonmuutosta, koska se kasvattaa hiilijalanjälkeä (rakentaminen, huolto, sähkönkulutus jne.) ja vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin lisäämällä stressiä ja altistaa herkemmin pandemioille.
Maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä kaupungeista, joissa on jo toteutettu biofiliaa kaupunkisuunnittelussa. Helleaallot ja käristyskupolit sekä ilmastonmuutos ovat saaneet useat kaupungit kiinnostumaan asiasta. Esimerkkinä kaupunkien käytännön toimenpiteistä löytyy Pariisista, joka on päättänyt istuttaa 170 000 uutta puuta kaupunkiin vuoteen 2026 mennessä vaikuttaakseen ilmastonmuutokseen sekä kaupungin lämpötilaan. Puut auttavat alentamaan lämpötilaa, toimivat hiilinieluina, tarjoavat varjoa, vähentävät melusaastetta, parantavat ilmanlaatua, tarjoavat paikan linnuille ja tuovat luontoyhteyttä asukkaille. Lisääntyneen luontoyhteyden myötä kaupunkilaisten stressitaso laskee ja hyvinvointi lisääntyy. Vastaavia tarinoita kaupunkien muuttamiseksi harmaista vihreiksi voi lukea myös Lontoosta.
Luontoyhteyden suunnittelu osaksi kaupunkia on toteutettu myös Singaporessa, jonka Green City-ohjelman myötä on panostettu mm. luonnonnäkymiin, puistoihin, kasvillisuuteen, lintujen määrän lisäämiseen, ihmisten yhteisöllisyyteen, puhtauteen, ympäristöystävällisyyteen, helppoon liikkumiseen luontoon, yhteispuutarhoihin ja vesielementteihin. Singaporen Green City ohjelmaan voi tutustua täältä.
Milanossa luontoyhteys on suunniteltu myös kerrostaloasumiseen ja siitä esimerkkinä on kerrostalo Bosco Verticale. Kerrostaloon on istutettu noin 17000 kasvia, joista yli 800 on puita. Kasvit on valittu huolellisesti kasvupaikan olosuhteisiin sopiviksi. Harmittelen edelleen, etten ehtinyt käydä valoisaan aikaan Bosco Verticalea katsomassa, kun olin työmatkalla Italiassa vuonna 2019. Samantyyppisiä kerrostaloja, joissa luonto on suunniteltu osaksi rakennusta, on Bosco Verticalen jälkeen tehty myös muissa kaupungeissa.
Miltä voisi tuntua asua tulevaisuuden vihreässä kaupungissa? Kerrostalon ikkunasta näkisi puita ja voisi aistia puiden lehtien havinan tuulella ja virkistävän varjon helteellä. Parvekkeen oven avatessa kuulisit lintujen laulun ja perhoset laskeutuisivat kahvikuppia pitävälle kädellesi. Ympärilläsi olisi kasvillisuutta, ihan kuin pienoispuutarha. Puiden varjostamilla kaduilla voisi kulkea nauttimaan veden solinasta ja poimia matkalla yhteispuutarhasta kirsikoita sekä yrttejä.
Tämän tekstin lähteinä on käytetty sekä kirjallisuutta että netistä löytyvää aineistoa. Osa asioista on henkilökohtaisia havaintoja ja tulkintoja aiheesta. Osa valokuvista on Finnfoto ry:n apurahalla toteutetusta projektista.
