Mikä on mielipaikkasi? Onko se metsä, meren ranta vai kenties pienen lammen yksinäinen laituri? Ehkä se on paikka, jonne tekee mieli mennä rauhoittumaan ja nauttimaan luonnosta. TTL:n mukaan mielipaikka on sellainen ympäristö, josta pitää ja jossa on hyvä olla. Mielipaikka herättää myönteisiä tunteita, eikä siellä tarvitse jännittää. Mielipaikka auttaa ikävään oloon kuin terapeutti- kertoo YLEn sivuilta löytyvä artikkeli. Ja useimmiten mielipaikkamme on luonnossa. Luonto tekee hyvää, se on todettu useissa tutkimuksissa. Ja luontoyhteydellä on positiivinen vaikutus sekä terveyteemme että hyvinvointiimme.
Yksi mielipaikoistani Tampereella löytyy Pyhäjärven rannasta, Tahmelasta. Kävelyreitti kulkee järven rannassa ja ohittaa kasvimaapalstat, koukkaa hiekkarannan ja puiston halki, sukeltaa hetkeksi mustarastaiden metsään ja saavuttaa lopulta kalliorannat. Toisella puolella rantaa kohoaa Pispalanharju sympaattisine taloineen ja haulitorneineen. Kaupungin kupeessa on pala luontoa. Riittävän lähellä, jonne lähteminen ei vaadi liiemmälti aikaa tai pitkää automatkaa. Pyörämatkan päässä ja bussilla mentävissä.
MUISTOJA MIELIPAIKASTA
Muistoihin on tallentunut monet hetket mielipaikasta. Auringonlaskuista ja sumuisista aamuista. Kuunpimennyksen aikana vietetystä piknikistä ja puistofestareista. Jäätyvän järven ja sulavan jään kauneudesta. Kasvimaapalstojen talventörröttäjistä. Muistoja kohtaamisista. On koirien ulkoiluttajia, kärrynpyöriä tekeviä nuoria ja himolenkkeilijöitä. Ilosta kiljuvia lapsia uintireissulla. Kesällä veneilijöitä, jotka soutavat kiivaasti lähellä olevaan Saunasaareen ohittaen rannan tuntumassa olevat suppailijat.
Kuljen usein kamera mukanani. Ilman sen ihmeempiä tavoitteita, suunnitelmia tai suorittamista. Luovuuden ja luonnon kanssa yhdessä läsnäollen. Ensimmäinen kuva johtaa usein toiseen ja kolmanteen, kohta kasassa voi olla kokonainen sarja. Kuvaamisen riemusta. Jokainen kuvauskerta paljastaa jotain uutta, välillä tuomisina on mustavalkoisia graafisia kuvia ja toisena kertana makrokuvia jäästä ja sen rakenteesta. Joskus tuomisina on vain muistot ja pala onnea. Sekin riittää, sillä jotain tapahtui kuitenkin. Ehkä jokin idea vielä odottaa vuoroaan, ajatus muhii kypsyäkseen ennen toteutumista. Kaikella on aikansa. Ihan niin kuin luonnossakin.
Toisinaan nautin vain aaltojen liplatuksesta, lintujen laulusta ja lehtien havinasta puissa. Annan tuulen puhaltaa pois huolet. Kaivan kassista termospullon ja eväät. On vain tämä hetki. Luonto ei koskaan petä.
MIELIPAIKKARESEPTI
Mielipaikkaresepti on Tampereen yliopiston tutkimuksissa havaittu toimivaksi ja sitä on esitetty yhdeksi työkaluksi myös terveydenhuollon käyttöön. Mielipaikkaa voi käyttää arkiulkoilun ohella mm. päivittäisen stressin säätelyyn. Lähiluonnossa tapahtuva ulkoilu tuo visuaalisia elämyksiä, lisää mielihyvän kokemuksia ja antaa mahdollisuuden sekä yksinoloon että sosiaaliseen kanssakäymiseen.
